Ensimmäinen osa Emilen uuteen sivuaineblogi -sarjaan, jossa opiskelijat kertovat omia kokemuksiaan eri sivuaineopintokokonaisuuksista ja niiden suorittamisesta. Kaikki kertomukset ovat tervetulleita, joten viestintävastaavaan voi olla yhteydessä halutessaan! 🙂

Mitä siellä opiskellaan?

Taidehistoria & taidekasvatus -nimistä oppiainetta ei sellaisenaan toisella asteella ole joten on ymmärrettävää jos se tuntuu vähän vieraalta. Tiivistetysti taidehistoria tutkii taidetta ja visuaalista kulttuuria, taiteilijoita ja taiteen tyylisuuntia luolamaalauksista nykytaiteeseen, maisemamaalauksista graffiteihin ja arkkitehtuurista kirjallisuuteen. Taidekasvatus taas on kiinnostunut esimerkiksi muuttuvista taidekäsityksistä (”mikä on taidetta?” ”kuka on taiteilija?”), taiteen instituutioista (taidetta on muuallakin kuin museoissa) ja siitä, kuinka ihmiset luovat ja vastaanottavat taidetta. Sekä perus- että aineopinnoissa nämä molemmat kulkevat rinnakkain.

Miten siellä opiskellaan?

Suurimmalla osalla kursseista suoritustavan saa valita perinteisen luento-opetus + lopputentti -vaihtoehdon tai itsenäisen suoritustavan (essee, oppimistehtävä tai kirjatentti) välillä, mutta esimerkiksi Länsimaisen kulttuurin teemat ja kuvastot -kurssi on ryhmätyökurssi, jonka suorittavat sulassa sovussa taidehistorian & taidekasvatuksen sekä kirjallisuuden pää- ja sivuaineopiskelijat sekä äidinkielen & kirjallisuuden opettajaksi opiskelevat. Jos poikkitieteellinen ryhmätyöskentely (ja aineenopettajaksi opiskelevien mukanaan tuoma erilainen näkökulma kasvatustieteisiin) kiinnostaa, kannattaa kurssia ainakin harkita.

Miksi valitsit tämän sivuaineen?

Puhtaasta mielenkiinnosta ja suuresta rakkaudesta taidetta ja kulttuuria kohtaan. Käyn paljon taidemuseoissa, mutta halusin saada teoksista ”enemmän irti”. Tähän tavoitteeseen opinnot ovat vastanneet ja vieneet mennessään niin, että aion jatkaa oppiaineen aineopintoihin. Kulttuurin ja taiteen ymmärtäminen kartuttaa myös humanistista yleissivistystä ja auttaa ymmärtämään ihmistä, mistä on hyötyä kaikilla elämänalueilla.

Mistä kurssista kannattaa aloittaa?

Kurssit voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Oman kiinnostuksen mukaan voi tietenkin opiskella myös vaikka vain yhden kurssin! Pehmeimmän laskun tarjonnee Taiteentutkimuksen perusteet (tästä pääaineopiskelijatkin urakkansa aloittavat) tai Suomen taiteen historian kurssi, jossa tulee varmuudella vastaan tuttuja teoksia jokaiselle joka on joskus edes vilkaissut äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjaa.

Vapaa sana

Miksi kasvatustieteilijän (jokaisen!) kannattaisi lukea taidehistoriaa? Maailman taiteen historia -mammuttiteoksen kirjoittaneet Hugh Honor ja John Fleming sanovat sen minua paremmin: ”Merkittävät taideteokset ovat paljon muutakin kuin esteettistä mielihyvää tuottavia esineitä ja ihmisen nerouden ilmauksia. Ne syventävät itsetuntemustamme, laajentavat tietoisuutta omasta ja muiden kulttuuriperinnöstä sekä lisäävät suvaitsevaisuuttamme toisenlaisia elämäntapoja kohtaan.”