Minulla ei ole koskaan ollut selkeää unelma-ammattia. Noin vuosi sitten yhteishaun alkaessa olin vielä hiukan epävarma siitä, mitä haluaisin opiskella. Eri tutkintoihin tutustuessani mikään ei tuntunut omalta jutulta. Tiesin kuitenkin sen, että tulevaisuudessa haluan työskennellä ihmisläheisissä tehtävissä. Minua kiinnosti kasvatuksen teemat, mutta en nähnyt itseäni välttämättä opettajan roolissa. Olin kuullut Jyväskylän olevan eloisa ja yhteisöllinen opiskelijakaupunki, johon on lisäksi hyvät kulkuyhteydet kotipaikkakunnaltani. Siitä se hakujärjestys sitten pikkuhiljaa alkoi muodostumaan. Ensimmäiseksi hakuvaihtoehdokseni valikoitui Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kandidaatti- ja maisteriohjelma. Opiskelupaikka avautui ja muuttokuorma lähti kohti Jyväskylää.

Ensimmäisinä päivinä kaikki oli uutta. Istuin lounaalla opiskelijaravintolassa minulle tuntemattomien ihmisten kanssa. En tiennyt mitä tarkoittaa sillis, demo tai akateeminen vartti. Nykyisin olen kuitenkin tekemisissä lähes päivittäin noiden “tuntemattomien ihmisten” kanssa ja tiedän mitä tarkoittaa, jos opintokalenterissani lukee demo. Onneksi kaikki fuksit olivat samassa tilanteessa riippumatta siitä, oliko hypännyt yliopistoon suoraan lukiosta, pitänyt muutaman välivuoden tai mahdollisesti opiskellut jo useampia tutkintoja pohjalle. Ihanat tutorit ja avulias henkilökunta auttoivat meidät alkuun niin opinnoissa kuin yliopistoelämässäkin. Tutorit olivat keksineet monenlaista ohjelmaa meidän päänmenoksemme ensimmäisille viikoille, joten tutustuminen muihin opiskelijoihin tapahtui lähes huomaamatta. Kaikki tuntuu tulevan keskenään hyvin toimeen ja olen saanut monta hyvää ystävää ensimmäisen vuoden aikana.

Parasta tutkinto-ohjelmassamme on mielestäni sen monipuolisuus. Kasvatustieteiden rinnalla noin puolet kandidaatin tutkinnostamme koostuu vapaasti valittavista opinnoista. Ensimmäisenä vuonna olen opiskellut sivuaineenani henkilöstöjohtamista, ja tarkoituksena olisi aloittaa myös viestinnän sivuainekokonaisuus. Muilta opiskelijoilta olen kuullut vapaasti valittaviin opintoihin valikoituneen muun muassa psykologiaa, erityispedagogiikkaa, yhteiskuntatieteitä sekä kieliä. Sivuainemahdollisuuksia on lukuisia, joista jokainen löytää varmasti mieluisansa. Maisterin tutkintoon on mahdollisuus sisällyttää esimerkiksi aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot, jotka antavat opettajakelpoisuuden pedagogisten opintojen osalta. Vaikka kaikista kasvatustieteilijöistä ei tule opettajaa, on sekin siis mahdollista meidän tutkinto-ohjelmassamme. Sivuainevalintojen lisäksi myös uramahdollisuuksien kirjo on valtava. Jokainen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opiskelija pystyy rakentamaan juuri omalaisen polun itselleen.

Laadukkaista opinnoista huolimatta päällimmäisenä minulle on fuksivuodesta jäänyt mieleen ikimuistoiset tapahtumat ja huikeat ihmiset. Yksi vuoden kohokohdista on ollut Emile ry:n 48 v vuosijuhlat! Vietimme vuosijuhlia hotelli Versossa sisältäen kolmen ruokalajin illallisen, puheita, esityksiä ja palkitsemisia. Eikä tietenkään voi unohtaa jatkoja tai seuraavan päivän sillistä, joka ei muuten ole minulle enää vieras käsite. Vanhempien vuosikurssien opiskelijat järjestivät syksyllä yhteiset fuksiaiset meille fukseille sekä toisen vuosikurssin opiskelijoille, joilta tämä oli edellisenä vuonna jäänyt väliin koronan vuoksi. Meillä oli fuksiaisissa teemana festarit ja pääsimme kiertämään kekseliäitä rasteja ympäri Jyväskylän keskustaa. Pienen ainejärjestön ansiosta myös muiden vuosikurssien opiskelijoihin on päässyt tutustumaan eri tapahtumissa. Yhteisöllisen tekemisen johdosta lähdin heti ensimmäisenä vuonna mukaan ainejärjestömme hallitustoimintaan, joka on ollut hyvin antoisaa toimintaa opiskelujen ohessa.

Minulla ei edelleenkään ole unelma-ammattia, mutta tarvitseeko ollakaan. Generalistisen tutkinnon hyvä puoli on mielestäni se, että vaihtoehtoja voi pitää avoinna vielä opiskellessakin, sillä tutkinto antaa pätevyyden useisiin eri tehtäviin. Olen kokenut kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen juuri sopivaksi tutkinto-ohjelmaksi minulle sekä Jyväskylän mainioksi opiskelukaupungiksi. Jos tämä tutkinto kuulostaa yhtään mieleiseltä, voin lämpimästi suositella hakemaan mukaan opiskelemaan kasvatusalan asiantuntijaksi ja liittymään samalla mukaan meidän parhaaseen oranssihaalariseen porkkanaperheeseemme!

– Oona