Linnea Saari, aikuiskasvatustieteen maisteri, yrittäjä yrityksessä ImproLead.

Valmistunut kesällä 2021.

“Opintojen aikaiset sekamelskalta ja irrallisilta näyttäneet yksittäiset kokeilujen, opintojen ja ajatusten langat ovat nivoutuneet yhdeksi vahvaksi kankaaksi.”

Niin kuin monella muullakin porkkanafuksilla, ymmärrys siitä, mitä kasvatustieteilijä voi tehdä, oli minulla opiskeluaikana melko hukassa, meistä kun ei tule luokanopettajia, psykologeja tms. valmiin tittelin omaavia henkilöitä. Vastasinkin aina uteluihin sukujuhlissa, että generalistina minulla on ainakin 15 eri titteliä ja tehtävää, joihin voin suunnata, enkä siis mitenkään voisi rajoittaa itseäni tässä vaiheessa vain yhteen polkuun. Tämä pitää myös paikkaansa; minusta yksi kasvatustieteen opintojen mahtavimmista piirteistä on, että kun 30 opiskelijaa aloittaa, meillä on 30 erilaista maisteripalettia opintojen päätteeksi.

Koko opiskeluaikani menin ja opiskelin aika pitkälti sydän edellä eli tein niitä asioita, jotka ovat kiinnostaneet minua enkä niinkään sen mukaan, mikä olisi paperilla kaikkein järkevintä. Ajattelin, että kaikista sivuaineista on varmasti jossain määrin hyötyä työelämässä, vaikka se ei suoraan näyttäisikään siltä pintapuolisesti. Pitkiksi sivuaineiksi muodostuivat psykologia ja draamakasvatus sekä aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot (APOT) ja lyhyiksi henkilöstöjohtaminen ja yhteiskuntapolitiikka. Lisäksi olin monta vuotta aktiivisesti mukana JyväSpeksissä, missä sain erittäin arvokasta käytännön kokemusta mm. ison skaalan projektityöskentelystä.

Vähintään yhtään tärkeitä (ellei tärkeämpiä) kuin opiskelu ovat kuitenkin olleet ihmiset, joita tapasin opintojeni aikana; porkkanaperhe, muiden kaupunkien kasvikset, speksiläiset, kortepohjan naapurit, professorit ja kurssikaverit. Otin fuksina tavoitteeksi, että minulla on valmistumiseen mennessä kavereita jokaisesta tiedekunnasta ja sen tavoitteen myös saavutin.

Opintoaikana kerrytin kokemusta mm. siivoajana, pubivisajuontajana, some- ja markkinointitehtävissä, tuottajana, viestintäsuunnittelijana ja pedagogina. Yrittäminen ei ollut varsinaisesti tavoitteeni, vaan ajatus heräsi pikkuhiljaa loppuvaiheen opintojen aikana. Isoimpana kimmokkeena toimi draamakasvatuksen opinnot, joissa fokus oli pääasiassa koulumaailmassa, kun itse minua kiinnosti, miten voisin tuoda opinnoista löytämiäni hyötyjä aikuisille työelämään. Kun sitten siirryin valmistumiseni jälkeen Communication Specialistin tehtäviin, huomasin, kuinka suuri tarve uudenlaisille työn ja johtamisen tavoille oli ja päätin laittaa testiin sen osaamisen, mitä olin kerryttänyt itselleni ja kokeilla omia siipiäni kombolla, joka Suomessa on varsin tuore. Nykyään teen yrittäjänä yritysvalmennuksia, joissa yhdistän aikuiskasvatustiedettä, psykologiaa sekä improvisaatiolähtöisiä menetelmiä.

Yrittäjänä työn sisältö vaihtelee jatkuvasti, yleensä työpäivääni kuuluu mm. nettisivujen päivitystä, asiakassoittoja, kontaktointia, tapaamisia, suunnittelua ja sisällöntuotantoa. Yksinyrittäjän työ on todellakin itsenäistä ja vaatii epävarmuuden sietämistä, luovuutta ja uskoa omaan tekemiseen. Vaikka olet vastuussa omasta yrityksestäsi, kaikkea ei kuitenkaan tarvitse osata itse vaan tarpeen vaatiessa kannattaa myöntää rajansa – itselläni esimerkiksi kirjanpidon olen ulkoistanut. Aloitteleville yrittäjille on myös tarjolla paljon paikallisia sekä kansallisia tukipalveluita, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää!

Ei haittaa, jos ”tellit ja lellit” eivät ole tuttuja tai liiketoimintasuunnitelman on ihan vieras konsepti. Liiketoimintaosaamisen kurssista tai parista olisi ollut ehdottomasti hyötyä, mutta tärkeimpänä taitona pidän tiedonhaun taitoa ja tekemisen asennetta. Minulla esimerkiksi ei ollut mitään aiempaa kokemusta nettisivujen tekemisestä, mutta Youtube-videoiden ja parin täsmäsoiton avulla nekin rakentuivat kätevästi omilla käsillä pystyyn.

Tässä työssä oppii yrittämisen lisäksi valtavasti itsensä johtamisen merkityksestä sekä omien arvojen kirkastamisesta. Lisäksi näet jatkuvasti oman tekemisesi vaikutukset, joten ymmärrys omasta osaamisesta ja tarvittavista kehityskohteista päivittyy koko ajan.

Olen vasta kasvatustieteilijän urani alkuvaiheessa, mutta olen iloinen, että sen startti on omannäköinen. Varsinkin kun eteen tuli se henkinen kynnys ”voiko näin tehdä?” ja kun tajusin että voi, menin vaan täyttä eteenpäin. En usko, että olen yrittäjänä lopun ikääni, vaan tämä on yksi osanen toivottavasti rikkaalla urapolullani. Silti en kadu päivääkään, että lähdin yrittäjäksi.

Näin jälkeenpäin on siistiä tajuta, miten ne opintojen aikaiset sekamelskalta ja irrallisilta näyttäneet yksittäiset kokeilujen, opintojen ja ajatusten langat ovat nivoutuneet yhdeksi vahvaksi kankaaksi. Kun en pakottanut itseäni mihinkään muottiin, annoin itselleni mahdollisuuden rakentaa hyvinkin omannäköisen opiskeluajan.

Vinkit kasvatustieteen opiskelijoille.

  • Harvoissa tutkinnoissa on näin laajaa vapautta luoda itsensä näköinen opintopolku, käännä se siis voimavaraksesi. Ole utelias, kysy kysymyksiä, ihmettele, kokeile paljon, testaa, vältä oletuksia. Kerää niitä lankoja.
  • Unelmoi vähän liian suuria! Työelämä ja sen tarpeet muuttuvat hurjaa vauhtia ja vain, koska jotain tiettyä uraa tai työtehtävää ei ole vielä olemassa, ei tarkoita, ettet sinä voisi sitä keksiä.
  • Yrittäminen on mentaalipeliä ja ehdottomasti haastavinta yrittämisessä on sen aloituspäätöksen tekeminen. Suunnitelman ei tarvitse olla valmis, visio on tärkein.
  • Verkostot ovat mielettömän tärkeitä. Yliopistossa ympärilläsi on 15 000 tulevaisuuden työelämän ammattilaista. Tapaa siis rohkeasti erilaisia ihmisiä, pyydä reilusti istumaan omalle piknik-viltille, moikkaa ja lisää linkkarissa kontaktiksi.
  • Suhtaudu kriittisesti siihen, jos joku kertoo mitä sinun pitäisi tehdä. Koskee myös näitä neuvoja.

improlead.fi