Sofia Loisti
Aikuiskasvatustiede
Suoritin harjoitteluni 4. vuoden keväällä
Aloitetaan kertomalla, että aloitin harjoitteluni huhtikuun lopulla Suomen Henkilöstöasiantuntijoilla nimikkeellä HR-harjoittelija. Pääsin jo ensimmäisten viikkojen aikana tekemään ja näkemään monenlaista liittyen työntekijöiden rekrytointeihin. Prosessi on oikeasti pidempi kuin ensiajatuksella voisi luulla! Pohjatyö tehdään verkostoitumalla eri toimijoiden ja yritysten kanssa. Oikeastaan hauskinta olikin luoda verkostoja. Siitä minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta. Huomasin nopeasti, että ihmiset ovat mukavia ja hyväntahtoisia ja tahtovat itsekin luoda hyviä suhteita toisiin. Muita työtehtäviäni olivat muun muassa toimeksiantojen hankkiminen sähköpostilistan kautta, työhaastatteluiden pitäminen, työnhakijoiden profiilien kirjoittaminen ja työpaikkailmoitusten luominen.
Olin onnekas, sillä satuin pääsemään harjoittelupaikkaan, jossa on tukeva ja innostava työympäristö. Harjoittelupaikassa oli vapaus toteuttaa itseään. Tällä tarkoitan sitä, että työnteolle, päätösten tekemiselle ja ennen kaikkea omille ideoille annettiin paljon tilaa. Kun perusteet olivat kaikilla samat, omaa persoonaa sai tuoda esiin esimerkiksi työpaikkailmoitusten laatimisessa ja työhaastatteluissa. Oli kiva päästä toteuttamaan itseään. Harjoittelupaikaltani sain monipuolista kokemusta HR-alan työstä, kuten toivoinkin ennen aloitustani. Koska yritys on pieni, harjoittelussa pääsi tekemään kaikenlaista laidasta laitaan ja kokeilemaan omaa juttua. Pääsin myös mukaan ainutlaatuisiin projekteihin, joita ei järjestetä kuin kerran elämässä. Tämä harjoittelu oli aivan välttämätön oman työurani suhteen. Koen, että henkinen kasvuni ja ammattimainen kasvuni on ollut huimaa. Ennen harjoittelua en tiennyt yhtään, mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa työkseni, mutta nyt olen löytänyt ainakin joksikin aikaa oman tieni. Mietin aikaisemmin kauhulla, miten uskallan hakea mihinkään oman alan työpaikkaani töihin ja miten sanoitan oman osaamiseni ja miten myyn itseni töihin.
Kaiken kaikkiaan, harjoittelu on osoittanut hyötynsä. Lisäksi se on antanut yhdenlaisen kuvan työelämästä ja tarjonnut haastetta ammatilliselle identiteetille: Mihin haluan sijoittua tulevaisuuden työelämässä? Mitä työelämä voi vaatia minulta ja mitä minä voin vaatia siltä? Näihin kysymyksiin vastauksia saa ainoastaan tekemällä työtä kentällä eli työelämässä. Nykyään tiedän paremmin, mitkä ovat omat vahvuuteni ja mihin asioihin voin kysyä neuvoa muilta. Parasta oli verkostoitua yrityksiin ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan. Lisäksi työ oli todella monipuolista ja vaatii välillä pähkäilyä kuin kokoaisi palapeliä. Päivät olivat vaihtelevia ja ne pystyi koota oman mielensä mukaan. Työ ei aina ole tietokoneella istumista vaan myös yritysvierailuja ja haastatteluja. Voin suositella henkilöstöpalvelualaa, jos olet rohkea ja valmis oppimaan uutta. Minulla ei ollut mitään aiempaa kokemusta eikä edes tätä tukevia sivuainevalintoja. Olen aikaisemmin suorittanut psykologian perus- ja aineopinnot sekä muita hajanaisia kursseja esimerkiksi ohjelmoinnista ja erityispedagogiikasta, sillä olen etsinyt omaa juttuani. Tämä ei ole hidastanut henkilöstöalalle hakeutumista, sillä työtä oppii tekemällä!