Avainsana: sivuaineblogi

Henkilöstöjohtamisen perusopinnot (27 op)

Valitsin henkilöstöjohtamisen valinnaiset opinnot työllistymisen näkökulmasta. Aluksi katselin laajasti kaikenlaisia valinnaisia aineita aina psykologiasta matematiikkaan, mutta totesin, vaikka en työllistyisi henkilöstöjohtamisen työtehtäviin, on henkilöstöjohtamisen opinnoista hyötyä asiantuntijatehtävissä. Nykyään työelämässä on paljon hankkeita ja projektityöskentelyä, mikä käsittää moniammatillista tiimityötä ja verkostoitumista työpaikan sisällä sekä ulkopuolella. Se, että ymmärtää, miten organisaatiota johdetaan, auttaa luovimaan oman asiansa kanssa organisaatiossa ja saa nopeammin asioita edistettyä.

Mielestäni merkittävin aihealue, mitä henkilöstöjohtamisessa opiskeltiin, oli työhyvinvointi, sen edistäminen ja ylläpitäminen. Työhyvinvointi ja ymmärrys tästä moninaisesta ilmiöstä hyödyttää jo sinua itseäsi, jotta osaat vetää rajoja, pitää kiinni näistä rajoista ja huolehtia omasta jaksamisesta. Tämän lisäksi opinnoissa oppi ymmärtämään, miten hyvinvointia rakennetaan ja johdetaan organisaatiotasolla. Ymmärrys työhyvinvoinnin rakentumisesta auttaa tunnistamaan kehitettäviä kohteita työyhteisössä ja organisaatiossa.

Henkilöstöjohtamisen perusopinnot koostuvat viidestä kurssista, joista yksi on valinnainen. Opinnot tulee aloittaa Johtamisen ja johtajuuden perusteet-kurssista. Opintojen pakolliset kurssit ovat:
Johtamisen ja johtajuuden perusteet 5op
Johdon ja henkilöstön kehittäminen 6op
Työhyvinvoinnin johtaminen 6 op
Henkilöstöjohtamisen perusteet 6op

Pakollisten kurssien lisäksi valitaan vähintään yksi valinnainen kurssi:
Työurat ja rekrytointi 4op
Business and Leadership Ethics 5op
Työn ja perheen suhde 4op

Opinnot toteutettiin täysin etänä uskoakseni koronan vuoksi. Valinnaisista kursseista suoritin Työurat ja rekrytointi -kurssin, joka oli täysin itsenäinen. Siinä luettiin tieteellisiä artikkeleita sekä aiheeseen liittyvä kirja, josta pidettiin Moodle-tentti. Tentti oli essee muotoinen, eli jos oli tehnyt hyvät sähköiset muistiinpanot lukiessaan lähdemerkintöineen, oli näppärää siirtää tekstiä suoraan tenttivastaukseen ja kirjoittaa vain pohdintaa ympärille.

Henkilöstöjohtamisen kurssien sisällöt oli yllättävän hyvin toteutettu ja monipuolisia. Kurssit sisälsivät luentoja, työelämän edustajien luentoja, ryhmätehtäviä luennoilla sekä itsenäisiä ryhmä- ja yksilötehtäviä. Muistaakseni Työhyvinvoinnin johtamisen kurssilla oli viikkokohtainen tehtävät ja yksi hieman isompi yksilötehtävä. Itsenäisten esseiden kaveriksi tällainen aikataulutettu ja vuorovaikutuksellinen työskentely oli tervetullutta. Viikkokohtaiset tehtävät olivat mielestäni vielä sopivan mittaisia, jotta ne ehti hyvin toteuttaa pyydetyssä ajassa. Kaiken kaikkiaan henkilöstöjohtamisen opintokokonaisuuden toteutus on monipuolinen ja laadukas. Eniten harmaita hiuksia tuotti ryhmätyöt, mutta sehän on aina ryhmäkohtaista, ja opettajat ovat tarvittaessa apuna ja tukena sekä voi tehdä myös yksilösuorituksen.

Jos kamppailet valinnaisten opintojen valinnan kanssa, niin henkilöstöjohtamisen perusopinnot ovat käytännöllinen ja järkivalinta. Itse totesin, että minua kiinnostavia aiheita (mm. liikunta, psykologia, erityispedagogiikka) tulee omatoimisestikin luettua ja opiskeltua, Suomessa kun on laadukas ja kattavat kirjastopalvelut. Jos haluat vahvistaa työelämä- ja organisaatio-osaamista, niin kokeile henkilöstöjohtamisen opintoja.

Taidehistorian & taidekasvatuksen perusopinnot (30 op)

Ensimmäinen osa Emilen uuteen sivuaineblogi -sarjaan, jossa opiskelijat kertovat omia kokemuksiaan eri sivuaineopintokokonaisuuksista ja niiden suorittamisesta. Kaikki kertomukset ovat tervetulleita, joten viestintävastaavaan voi olla yhteydessä halutessaan! :)

Mitä siellä opiskellaan?

Taidehistoria & taidekasvatus -nimistä oppiainetta ei sellaisenaan toisella asteella ole joten on ymmärrettävää jos se tuntuu vähän vieraalta. Tiivistetysti taidehistoria tutkii taidetta ja visuaalista kulttuuria, taiteilijoita ja taiteen tyylisuuntia luolamaalauksista nykytaiteeseen, maisemamaalauksista graffiteihin ja arkkitehtuurista kirjallisuuteen. Taidekasvatus taas on kiinnostunut esimerkiksi muuttuvista taidekäsityksistä (“mikä on taidetta?” “kuka on taiteilija?”), taiteen instituutioista (taidetta on muuallakin kuin museoissa) ja siitä, kuinka ihmiset luovat ja vastaanottavat taidetta. Sekä perus- että aineopinnoissa nämä molemmat kulkevat rinnakkain.

Miten siellä opiskellaan?

Suurimmalla osalla kursseista suoritustavan saa valita perinteisen luento-opetus + lopputentti -vaihtoehdon tai itsenäisen suoritustavan (essee, oppimistehtävä tai kirjatentti) välillä, mutta esimerkiksi Länsimaisen kulttuurin teemat ja kuvastot -kurssi on ryhmätyökurssi, jonka suorittavat sulassa sovussa taidehistorian & taidekasvatuksen sekä kirjallisuuden pää- ja sivuaineopiskelijat sekä äidinkielen & kirjallisuuden opettajaksi opiskelevat. Jos poikkitieteellinen ryhmätyöskentely (ja aineenopettajaksi opiskelevien mukanaan tuoma erilainen näkökulma kasvatustieteisiin) kiinnostaa, kannattaa kurssia ainakin harkita.

Miksi valitsit tämän sivuaineen?

Puhtaasta mielenkiinnosta ja suuresta rakkaudesta taidetta ja kulttuuria kohtaan. Käyn paljon taidemuseoissa, mutta halusin saada teoksista “enemmän irti”. Tähän tavoitteeseen opinnot ovat vastanneet ja vieneet mennessään niin, että aion jatkaa oppiaineen aineopintoihin. Kulttuurin ja taiteen ymmärtäminen kartuttaa myös humanistista yleissivistystä ja auttaa ymmärtämään ihmistä, mistä on hyötyä kaikilla elämänalueilla.

Mistä kurssista kannattaa aloittaa?

Kurssit voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Oman kiinnostuksen mukaan voi tietenkin opiskella myös vaikka vain yhden kurssin! Pehmeimmän laskun tarjonnee Taiteentutkimuksen perusteet (tästä pääaineopiskelijatkin urakkansa aloittavat) tai Suomen taiteen historian kurssi, jossa tulee varmuudella vastaan tuttuja teoksia jokaiselle joka on joskus edes vilkaissut äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjaa.

Vapaa sana

Miksi kasvatustieteilijän (jokaisen!) kannattaisi lukea taidehistoriaa? Maailman taiteen historia -mammuttiteoksen kirjoittaneet Hugh Honor ja John Fleming sanovat sen minua paremmin: “Merkittävät taideteokset ovat paljon muutakin kuin esteettistä mielihyvää tuottavia esineitä ja ihmisen nerouden ilmauksia. Ne syventävät itsetuntemustamme, laajentavat tietoisuutta omasta ja muiden kulttuuriperinnöstä sekä lisäävät suvaitsevaisuuttamme toisenlaisia elämäntapoja kohtaan.”

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén