Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Emile ry:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma  

 

Yleistä

Tämä suunnitelma on hyväksytty Emile ry:n sääntömääräisessä syyskokouksessa 27.11.2019. Suunnitelmaan voidaan eri päätöksellä tehdä muutoksia. Suunnitelma on toistaiseksi voimassa ja sitä onkin tarkoitus kehittää tarpeen mukaan. Suunnitelma tulisi tarkastaa vähintään kolmen vuoden välein. 

Jyväskylän yliopistossa kasvatus- ja aikuiskasvatustiedettä opiskelevien ainejärjestö Emile ry luo ja kehittää tämän suunnitelman avulla yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Emile ry ottaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymykset sekä käsitteet huomioon toiminnassaan. 

 Yhdenvertaisuussuunnitelmaa sovelletaan Emile ry:n hallituksen sisäisessä toiminnassa, yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa ja yhdistyksen jäsenten edunvalvonnassa. Kyseistä suunnitelmaa voidaan myös soveltaa tarvittaessa tapahtumiin, joita Emile ry järjestää yhteistyössä muiden ainejärjestöjen tai tahojen kanssa. Tämän suunnitelman luomisen apuna on käytetty keväällä 2019 toteutettua jäsen- ja yhdenvertaisuuskyselyä. Vuosittain julkaistavan kyselyn tuloksia käytetään jatkossa tämän suunnitelman kehittämiseen ja päivittämiseen.

Emile ry:n jäsenistöltä edellytetään tämän suunnitelman periaatteiden noudattamista. Emile ry:n hallitus valvoo tämän toteutumista. Emile ry:n hallituksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta valvoo puheenjohtaja, ja tämän ollessa estynyt, valvojana toimii varapuheenjohtaja.

Suunnitelman mukaisesti Emile ry:n hallituksen jäsenillä tai tapahtumien järjestämisestä vastuussa olevilla henkilöillä on oikeus puuttua mahdollisesti ilmeneviin häiriötilanteisiin. Häiriötilanne pyritään selvittämään keskustellen asianomaisten kanssa. Toimintamallit ongelmatilanteissa on avattu/kuvattu myöhemmin suunnitelmassa. 

 

Emile ry käyttää suunnitelmassaan Suomen YK-liiton määritelmää tasa-arvosta: 

Tasa-arvolla tarkoitetaan ihmisten samanarvoisuutta eli yhdenvertaista arvoa ja asemaa niin yksilönä kuin yhteiskunnan jäsenenä. Keskeistä on yksilöiden ja yhteiskunnan eri ryhmien, kuten eri vähemmistöjen ja valtaväestön väliset tasa-arvoiset suhteet. Tasa-arvoon kuuluu kaikkien ihmisten samanarvoisuus riippumatta ihmisen yksilöllisistä tekijöistä kuten kansallisesta alkuperästä, rodusta, väristä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta mielipiteestä, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta.’’

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan ihmisten tasa-arvoista asemaa yksilöllisistä tekijöistä riippumatta. Käsitteet ja lait on avattu tarkemmin/laajemmin myöhemmin suunnitelmassa. 

 

Tasa-arvo ja -yhdenvertaisuusohjelmassa huomioitavat käsitteet

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että jokainen on samanarvoinen yksilönä riippumatta mistään henkilöön liittyvästä syystä kuten esimerkiksi iästä, sukupuolesta, kansalaisuudesta, vakaumuksesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta (Syrjintä.fi, 2019). Yhdenvertaisuudesta säädetään Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014). 

 

Häirintä 

Häirintä on ihmisarvoa tarkoituksellisesti loukkaavaa käyttäytymistä, joka liittyy suoraan henkilön ominaisuuksiin ja niiden kautta luo häntä nöyryyttävän, loukkaavan tai uhkaavan ilmapiirin (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 14 §).

 

Syrjintä

Syrjintä tarkoittaa ihmisen huonompaa kohtelua johtuen jostain henkilön ominaisuudesta (Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Syrjintä.fi). Syrjintää aiheuttavia ominaisuuksia voivat olla muun muassa perhesuhteet, uskonto tai muu vakaumus, sekä vammaisuus (Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Syrjintä.fi). Syrjintä voi olla välillistä tai välitöntä. Välitöntä syrjintä on silloin, kun jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin jonkin ominaisuuden perusteella (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 10§). Välillistä syrjintä on tilanteissa, joissa yhdenvertaiseksi kuviteltu sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäsuotuisampaan asemaan (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 13 §)

 

Sukupuoli

Tasa-arvolain nojalla henkilöä ei saa syrjiä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella myöskään silloin, jos edellä mainitut asiat eivät ole selkeästi määriteltävissä ulospäin (Seta 2019). Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan yksilön omaa kokemusta sukupuolestaan riippumatta biologisista ominaisuuksista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019). 

 

Ikä

Ikäsyrjintä on ikään perustuvaa syrjintää, ja sen kohteena voivat olla kaiken ikäiset ihmiset. Ikäsyrjintää ilmenee erityisesti tilanteissa, joissa henkilö poikkeaa selvästi muun ryhmän ikäjakaumasta tai elämäntilanteesta. Ikäsyrjintä perustuu usein vääriin tulkintoihin tai ennakkoluuloihin eri ikävaiheista tai ikääntymisestä, joten oikeelliset tiedot auttavat ehkäisemään ikäsyrjintää. (Yhdenvertaisuussuunnitelma, vihreät.fi)

 

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman lainsäädännöllinen perusta

Yhdenvertaisuuslaki

1 § (30.12.2014/1329) Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.

8 § Syrjinnän kielto

Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

 

Huomioitavat asiat Emile ry:n toiminnassa/

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen käytännön toimenpiteet Emile ry:ssä 

 

Emile ry:n toiminta on kaikesta syrjinnästä ja häirinnästä vapaata toimintaa ja Emile ry:n toiminnassa pyritään tasa-arvoisuuten ja yhdenvertaisuuteen. Uskonto, poliittinen ja kulttuurinen vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai mikään muu henkilön ominaisuuteen liittyvä asia ei saa vaikuttaa Emile ry:n toimintaan osallistumiseen. Emile ry nimeää tapahtumiinsa aina yhdenvertaisuusvastaavan, jos tapahtuman luonne sen vaatii. Yhdenvertaisuusvastaavan tehtävänä on toimia tapahtumissa auttavana yhteyshenkilönä erilaisissa ongelmatilanteissa ja tarvittaessa ohjata asian käsittely JYY:n häirintäyhdyshenkilölle tilanteen niin vaatiessa. Ongelmatilanteita voivat olla esimerkiksi esteellisyys, epätasa-arvoinen kohtelu, häirintä-, kiusaamis- ja syrjintätilanteet. 

Emile ry pyrkii tavoittamaan viestinnällään koko jäsenistön. Viestintää toteutetaan tasapuolisesti jokaisessa yhdistyksen viestintäkanavassa (Facebook, Instagram, internet-sivut, sähköpostilista). Viestinnän sisältö pyritään pitämään yhtäläisenä kaikissa viestintäkanavissa. Viestinnän tavoitteena on tiedottaa tasapuolisesti kaikista yhdistyksen toiminnan osa-alueista. Viestintää pyritään lisäämään muun muassa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osalta. 

Emile ry pyrkii tavoittamaan entistä paremmin myös kansainväliset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat. Englanninkielistä viestintää lisäämällä mahdollistetaan kansainvälisten opiskelijoiden osallistuminen Emile ry:n toimintaan. Englannin kielellä viestiessä huomioidaan selkeys, esimerkiksi tapahtumakuvauksissa. 

Emile ry:n tavoitteena on järjestää toimintaa, joka tavoittaa mahdollisimman monipuolisesti jäsenistön kiinnostuksen kohteet. Perinteisten opiskelijatapahtumien rinnalla pyritään järjestämään toimintaa esimerkiksi liikuntaan, kulttuuriin, virkistäytymiseen ja mielenterveyteen liittyen. Järjestettävässä toiminnassa pyritään myös huomioimaan entistä paremmin kaikissa opiskelun ja elämän vaiheissa olevat opiskelijat. Yhdistyksen tapahtumissa alkoholin käyttö ei saa vaikuttaa toimintaan osallistumiseen. Tavoitteena on luoda helposti lähestyttävä ilmapiiri koko jäsenistölle. 

 

Ongelmatilanteisiin puuttumisen toimintamalli

Ensisijainen keino ongelmatilanteiden välttämiseen koko yhdistyksen toiminnassa on niiden ennaltaehkäisy. Tähän yhdistys pyrkii muun muassa huomioimalla jäsenistön moninaisuuden ja aiemmin saamansa palautteen, joiden pohjalta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pyritään toteuttamaan. 

Jos ongelmatilanteita ilmenee, tapahtuman järjestäjillä ja Emile ry:n hallituksen jäsenillä on oikeus ja velvollisuus puuttua tilanteeseen. Muilla tapahtumaan osallistujilla on velvollisuus ilmoittaa ongelmatilanteista tapahtuman järjestäjille tai Emile ry:n hallituksen jäsenille. Emile ry:n tapahtumissa on myös erikseen määrätty yhdenvertaisuusvastaava, jolle edellä mainituista asioista voi ilmoittaa. 

Ongelmatilanteissa ratkaisu pyritään löytämään keskustelemalla osapuolten kanssa. Tarvittaessa keskusteluiden eriyttäminen on myös mahdollista. Jos ongelmatilanne jatkuu keskustelun jälkeen, tapahtuman järjestäjillä ja Emile ry:n hallituksen jäsenillä on oikeus pyytää henkilöä poistumaan tapahtumapaikalta. Jos tilanne vaatii, tapahtuman vastuuhenkilöillä (tapahtuman järjestäjät/Emile ry:n hallitus) on oikeus myös kutsua paikalle tarvittava viranomaistaho.

Osapuolten niin toivoessa Emile ry tarjoaa jälkeenpäin mahdollisuutta tilanteen purkamista varten järjestettävään kuulemistilaisuuteen. Häirintä-, kiusaamis- ja syrjintätilanteissa opiskelijoiden tukena on myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöt.

Emile ry on myös sitoutunut ohjaamaan osapuolet Jyväskylän yliopiston hyväksymän opiskelijoiden kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy- ja puuttumismallin mukaiseen sovitteluprosessiin.  

 

Jäsenten mahdollisuudet edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Emile ry:n jäsenet voivat omalla toiminnallaan edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhdistyksessä. Jäsenet voivat epäkohtia huomatessaan ilmoittaa asiasta Emile ry:n hallitukselle suoraan tai anonyymisti esimerkiksi internet-sivujen palauteboksin kautta. Emile ry:n jäsenet pystyvät vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan muun muassa osallistumalla hallituksen kokouksiin, vastaamalla vuosittain julkaistavaan jäsenkyselyyn, lähettämällä palautetta internetsivujen palauteboksin kautta ja keskustelemalla hallituksen jäsenten kanssa. Jokainen jäsen edustaa osaltaan yhdistystä ja näin ollen pystyy myös vaikuttamaan toimintaan omalla käytöksellään.